sosiaalinenmedia oppiminen kansalaismedia demokratia viihde teknologia

Mitä on tulevaisuuden yleissivistys ja miten sitä tulisi opettaa?

Osaamme luetella lukio-opetuksen ongelmia niin, etteivät kahden käden sormet riitä. Mutta ratkaisuja lukiokoulutuksen vetovoimaisuuden lisäämiseen työn sisällöistä käsin ei ole juuri esiin pulpahdellut.
Mitä on tulevaisuuden yleissivistys ja miten sitä tulisi opettaa? Millaisia taitoja nykypäivän ja tulevien vuosikymmenien opettajilla pitäisi olla?
Aloittelemme Kainuun lukioiden pedagogista yhteistyöhanketta. Luomme alueelle lukion opettajien kollegiaalisen verkoston, jossa etsimme keinoja kehittää lukion pedagogiikkaa ja lisätä lukiokoulutuksen vetovoimaisuutta työn sisällöistä käsin.
Onko muualla Suomessa opettajaväkeä saman asian kimpussa? Yksittäisetkin pohdinnat ja kysymykset auttavat meitä eteenpäin.
Aune K

Share Twitter

▶ Reply to This

Replies to This Discussion

Permalink Reply by Anna-Maria Palo on November 13, 2009 at 3:46pm: Hei. Olen tämän päivän ajan analysoinut lukioiden TOB-kyselyä ja näyttää siltä, että pedagogisen yhteistyön kehittämishanke on herättänyt paljon toiveikkaita odotuksia ja henkilöstö on ymmärtänyt, että tämä on kaikkien yhteinen savotta. Yleissivistys onkin hyvin monisäikeinen käsite. Lukiomaailmassa tulee ensimmäisenä mieleen tiedollinen yleissivistys, mutta korostaisin myös oman henkilökohtaisen, suvun ja paikallishistorian tuntemusta, kykyä nauttia taiteesta eri muodoissaan, kiinnostusta yhteiskuntaa kohtaan, kykyä kommunikoida kaikenlaisten ihmisten kanssa ja sosiaalisia taitoja yleensäkin (sic!) Halu kehittyä, oppia uutta ja pysyä ajan hermolla kuuluu yleissivistykseen. Monesti näyttää siltä, että tämä viimeksimainittu ei aina kovin voimakkaasti korreloi henkilön iän kanssa.

Anna-Maria P; ▶ Reply to This

Permalink Reply by Aune Kariluoto on November 17, 2009 at 7:48pm: Lukiokoulutuksessa olemme varmaan aina korostaneet yleissivistyksen tiedollista puolta mutta lukiopäivillä pari viikkoa sitten tulivat monessa puheenvuorossa esille taidot. Lukemisen, kirjoittamisen ja laskemisen taitojen lisäksi pidän tärkeänä puhumisen taitoja, jotka nykypäivänä ovat vuorovaikutuksen taitoja, ei pelkkää yksisuuntaista retoriikkaa.
Käytöksen taidot ovat mielestäni myös tärkeät. "Hyvän huomenen" taitojen kai pitäisi olla itsestään selvyys kaikille suomalaisen peruskoulun käyneille mutta suomalainen ei puhu hississä, eihän. Ja joskus vaikuttaa siltä, että jopa merkittävissä asemissa olevien johtajien kielenkäyttö kaipaisi tarkistamista. Tänään kuulin erään yrityksen edustajalta, että TET-jaksoilla toisen asteen opiskelijoitamme opetetaan riisumaan lakkinsa ja syömään haarukalla ja veitsellä firman ruokalassa. Yleissivistys etsii siis edelleen sijaansa?; ▶ Reply to This

Permalink Reply by Tuuli Romppainen on November 15, 2009 at 9:21am: Hei
Kysymys on todella laaja ja vaikea ja vastaukset riippuvat vastaajan näkökulmasta. Mutta haluaisin kommentoida eilistä koulutusta missä olimme kumpikin. Koulutus avasi silmäni ja antoi vihiä tulevasta. Huhhuh, menetelmien kehittämiseen pitää laittaa lisää paukkuja ja ensin olisi murrettava asennevastarinta. Minusta tuli vinkkejä opettajan työn helpottamiseen: syötteet, sanakokeissa, ehkä kielenhuollossa käyttökelpoinen monivalintakokeiden tekeminen. Ja mitä muuta vielä onkaan? Mielestäni tätä olisi hyvä jatkaa. rot; ▶ Reply to This

Permalink Reply by Aune Kariluoto on November 17, 2009 at 8:19pm: Koulutus oli tosiaan avartava, vaikka raapaistiinkin vain vähän pintaa. Kertauksen vuoksi kaivoin esille Eija Kallialan ja Tarmo Toikkasen teoksen Sosiaalinen media opetuksessa (Tampere 2009). Kirjoittajat toteavat, että tietokoneet hoitavat yhä enemmän yksinkertaisia ja toistuvia tehtäviä, joten ihmistyö muuttuu yhä monimutkaisemmaksi. Työelämän odotuksista todetaan, että onpa kyse asiantuntijatyöstä tai palveluammatista, tarvitaan yhä enemmän joustavuutta, kokonaisuuksien hallintaa ja kykyä sopeutua muuttuvaan tilanteeseen. Työntekijöiltä edellytetään kykyä oppia uutta, soveltaa oppimaansa uusissa tilanteissa ja toimia yhteisöllisesti verkoistoissa ja virtuaalitiimeissä.
"Huhhuh"-tunnetta tämä tuskin lohduttaa, mutta lohdullista minusta on, että tämänkin verkoston laajeneminen osoittaa, että eri puolilla maata opettajat ovat ajan hermolla. Ja ainahan on helpompi hiihtää, kun nämä ahertajat ovat aukoneet latua.; ▶ Reply to This

Permalink Reply by Anne Rongas on November 17, 2009 at 10:52pm: Hei, vastaan omalta osaltani lukematta, mitä muut ovat jo vastanneet. Tätä kysymystä nimittäin usein pohdiskellaan aikuislukiolaisten kanssa. He tekevät aika ison valinnan lähtiessään lukioon työn, perheen ja kaiken muun rinnalla.

Maanantaina juttelimme yhden aikuislukiolaisen kanssa siitä, miten tärkeää ihmiselle on porata reikiä omaan tynnyriinsä joka suunnalle. Lukiokoulutuksen monipuolisuus on siinä mielessä suuri etu. Tärkeää olisi oppia ymmärtämään muita ja olemaan vähemmin oikeassa, vähemmän ehdoton. Tätä pidän myös itse tärkeänä nyt ja tulevaisuudessa. Toisen ja toiseuden kohtaamista.

Yleissivistykseen kuuluu jonkinlainen kehys, johon kiinnittää uutta opittavaa. Nyt, kun tiedon määrä on suunnaton ja oppiminen liian kiitävää, kehys jää osittain huteraksi, ehkä se ei voi muuta olla. Tiedonkäsittelyn taidot, jäsentämisen taidot, kaikenlaiset metataidot ovat tärkeitä.

Pidän käden taitoja tosi arvokkaina. Taito- ja taideaineet edistävät ajattelua, hahmottamista ja ilmaisemista. Ne tukevat identiteettikehitystä ja tuottavat parhaimmillaan myönteistä itsetuntoa.

Yleissivistynyt ihminen osaa ilmaista asioita, mitä useammalla tavalla, sitä parempi. Tuppisuuna oleminen ja ihanteettomuus ei täytä minulla yleissivistyksen pämäärää. On kyettävä toimimaan yhteiskunnassa, muidenkin kuin itsensä puolesta. Yleissivistykseen kuuluu siis eetosta ja paatosta.

Ilmaisun taitoihin kuuluvat myös erilaiset kielet, kuten puhutut kielet, konekielet ja matemaattiset kielet.; ▶ Reply to This

Permalink Reply by Marko Seppänen on November 18, 2009 at 10:24am: Hei Anne, voitko avata lisää tuota ilmaisua "porata reikiä omaan tynnyriinsä". Minulle herää siitä ihan omituisia mielikuvia ja kiinnittyisin mieluummin johonkin muuhun mielikuvaan kuin "uppoaviin laivoihin" ja "tynnyreihin, joihin on kiinnitetty henkselit". :); ▶ Reply to This

Permalink Reply by Aune Kariluoto on November 18, 2009 at 9:35pm: Hei
Odotellaan Annen avausta, mutta minulle tynnyrivertaus tuo mieleen sadun tynnyrissä kasvaneesta tytöstä ja siksi se on niin kiehtova. Opettajina varmaan yleisimmin toimimme turvallisesti omissa luokkahuoneissamme kenenkään häiritsemättä ja itsekään ulos vilkuilematta ja opetamme kenties oppilaitakin vielä samaan. Reikien porailu ulkomaailmaan vaikkapa piuhojen kautta kiehtoo minua kovasti. - Vähän tiedon valoa lisää kaiken tietävän kansankynttilän ympärille ja oppilaiden tuikut täyteen liekkiin.; ▶ Reply to This

Permalink Reply by Anne Rongas on November 18, 2009 at 9:40pm: Heip, tämä olisi paras piirtää, mutta nyt ei enää jaksa. Voit ajatella asiaa ilman vedessä olemista ja vaikkapa niin, että on ikkunaton pyöreä huone, johon sitten saat tehtyä pieni ikkunoita aina, kun opit jotain yleissivistävää. Tulee näkymiä uusiin suuntiin. Kuvitellaan vielä, että tuo pieni huone sijaitsee keskellä moniulotteista maisemaa. Yleissivistys siis auttaa tunnistamaan nyansseja, kuten vaikkapa musiikkiin vihkiytyminen: mitä enemmän ymmärrät, mitä laajempi ja tarkempi kartta (suurempi ikkuna), sitä monivivahteisempi kokemus.

Opiskelija selitti myös, että syntyy ongelmia, jos nämä pienet poraukset suuntautuvat kaikki samaan suuntaan, silloin jää paljon mahdollista havaitsematta (=fakki-idiootit, yhdenasian ihmiset, yksiulotteiset ihmiset).; ▶ Reply to This

Permalink Reply by Aune Kariluoto on November 18, 2009 at 9:28pm: Hei
Tynnyrivertaus on kiehtova, kone- ja matemaattiset kielet tätä aikaa, eetos ja paatos turvallisen tuttua. Miten se menikään: jotain uutta, jotain vanhaa ja jotain sinistä. Kiitos. Saimme monta asiaa makusteltavaksi.; ▶ Reply to This

Permalink Reply by Anne Rongas on November 19, 2009 at 2:28pm: Oli muuten ihan hauskaa, että en ollut ainut, jolle taidot olivat läheisiä. Eilen keskustelimme psykologin tunnilla opiskelijoitten kanssa näistä asioista. Tiedoilla sinänsä on merkitystä, mutta ihminen tarvitsee myös kehyksen, johon kiinnittä tietoa eli ymmärrystä suremmista kokonaisuuksista ja kriittinen kyky lyseenalaistaa ja muuttaa kehystä. Tarvitaan myös taitoa käyttää tietoa.

Kasvatus ja koulutus on aina arvosidonnaista ja yhteiskunnallista toimintaa. Yhteiskunnan valinnat vaikuttavat yksilöiden elämää. Keskusteluissamme tuli esiin mm. se, miten aikoinaan koulussa heikkoina pidetyt takarivin oppilaat ovat aikuisina menestyneitä yrittäjiä, toimitusjohtajia tai muuten edenneitä, kun taas hikipinkot eivät välttämättä ole edenneet urallaan ja työelämässä.

Koulu on arvostanut eri asioita kuin työelämä. Ongelma tässä on ollut se, että toiminnalliset ja sosiaalisiin taitoihin suuntautuneet eivät ehkä koulussa saa hyviä oppimiskokemuksia ja tukea myönteiselle itsetunnolle.; ▶ Reply to This

Permalink Reply by Anna-Maria Palo on November 19, 2009 at 3:21pm: Hei. En aivan allekirjoittaisi sitä, etteikö sosiaalisilla taidoilla olisi merkitystä ja arvostusta koulumaailmassa. Annetaanhan arviotkin esim. jatkuvan näytön perusteella. Osallistuminen opetuskeskusteluun vaatii ja samalla myös kehittää sosiaalisia taitoja. Kouluissa on yhä enemmän projekti- ja yhteistyöpohjalla toteutettavia opintokokonaisuuksia, joiden läpivienti vaatii sosiaalisia taitoja ja yhdessä sopimista. Hikipinkokeskustelussa törmätään usein stereotypioihin; ajatellaan, että huippumenestyjillä ei voisi olla sosiaalisia taitoja. Monet tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että hyvä koulumenestys korreloi erittäin voimakkaasti työelämässä menestymisen kanssa. Poikkeuksiahan löytyy aina ja jokainen tuntee jonkun.

Anna-Maria P.; ▶ Reply to This

Permalink Reply by Anne Rongas on November 19, 2009 at 5:00pm: Hei Anna-Maria, olet oikeassa. Kärjistetty kommentti. Aika monet tutkimukset ovat toisaalta viestittäneet, että yrittäjien parissa on paljon koulussa heikommin menestyneitä ja aivan vastikään tuli tutkimus, jossa nostettiin esiin akteemisesti koulutettujen vähäistä halua yrittämisen polulle.

Nopeasti kirjoitetussa viestissä jäi kertomatta, että kävimme siis keskustelua oppimisnäkemyksistä (behavioristinen, kognitiivinen, sosiokonstruktiivinen) ja muistelimme menneitä aikoja.

Kouluissa olisi hyvä muistaa antaa kurssiaktiivisuuden osoittamiseen useita keinoja. Professori Liisa Keltikangas-Järvinen on nostanut esiin sitä, miten nykyaika suosii ekstroverttejä temperamenttityyppejä. Monilla opettajilla on havaintoja, miten introvertit ihmiset saattavat netissä päästä mieluiselle areenalle.

Opiskelutaidoissa olisi myös hyvä kiinnittää huomiota metataitoihin. Pänttäämällä opiskelu (hikipinkoilu) jää joillakin hyvän opiskelun malliksi, jota joudutaan sitten myöhemmin purkamaan ja opettelemaan uusia lähestymistapoja oppimisen taitoihin.

Mielenkiintoista on kuunnella niitä viestejä, joita työelämän puolelta tulee. En tiedä, onko asiasta tehty laajempaa selvitystä ja ovatko vain yksittäistapaukset nousseet esille.; ▶ Reply to This