sosiaalinenmedia oppiminen kansalaismedia demokratia viihde teknologia

Ningin maksullisuus

Luin Ningin tilanteesta TechCrunch -verkkolehdestä. "Ning’s Bubble Bursts: No More Free Networks, Cuts 40% Of Staff".
Olen ollut mukana internetin palvelujen kehityksessä alusta saakka eli parikymmentä vuotta keskittyen kansainväliseen projektioppimiseen verkossa. Minusta ei ole lainkaan kumma, että alkujaan ilmaispalvelu muuttuu maksulliseksi, Näinhän kehitys on aina kulkenut. Jos alkujaan maksuton palvelu onnistuu haalimaan riittävän ison yleisön, muutetaan palvelu, tai ainakin siihen liitetyt oheispalvelut, ennen pitkää maksullisiksi.

Ellei rahaa onnistuta saamaan palvelun käyttäjiltä, ympätään palvelun oheen kaupallisia mainoksia. Mikäli sekään ei onnistu, ilmestyy ennemmin tai myöhemmin lappu luukulle: meitä ei enää ole.

Ning on jälleen uusi esimerkki internetin kuplista. Se saattaa ennakoida koko ”sosiaalisen median” kuplan puhkeamista. Toisin kuin ”sosiaalinen media” nimenä antaisi ymmärtää, kyseessä on ollut hieman uudentyyppisten yhteisöllistä verkkoviestintää mahdollistavien välineiden markkinointi, jossa jäljet johtavat USA:n dynaamiseen, usein myös aggressiiviseen, bisneksen markkinointiin.

Google, Microsoft, Apple ym. ovat viime käden voittajia. Kun alkavat pienet yritykset ovat näyttäneet kyntensä ”sosiaalisen median” kehittämisessä, on suurten saalistajien vuoro. Ne ostavat menestyneet ja kilpailukykyiset yritykset vuoron perään.

Ningin markkina-arvo näytti jo huhtikuussa 2008 nousseen 0,5 miljardiin dollariin. Niinpä Ning saattaa olla riittävän iso kyetäkseen selviytymään omillaan, varsinkin jos Ningissä verkostojaan rakennelleet hyväuskoiset ihmiset joutuvat toteamaan, ettei Ningiä voi enää jättää. Liian paljon aikaa ja tarmoa on tullut uhratuksi sen hyväksi.

Tagit: kupla, markkinointi, media, ning, sosiaalinen, verkkoviestintä, yhteisöllinen

▶ Vastaa tähän

Vastaukset tähän keskusteluun

Permalink Vastannut Anne Rongas 5. heinäkuu 2010 15:59: Maksuttomista palveluista puhuminen on ongelmallista. Ansaintalogiikkaa on kokeiltu muillakin tavoilla kuin palvelun peruskäyttäjää laskuttamalla. Osa konsepteista toimii, osa on toiminut, muttei toimi enää, osa tulee ostetuksi suuremman syliin, mikä on voinut olla startupin bisnesidea alunperinkin. (Viitteinä Chris Andersonin Free ja Kari A. Hintikan Web 2.0 - johdatus internetin uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin (saatavissa pdf:nä).)

Tämä Ning-keskustelu aktivoituu suomalaisen kouluelämän kannalta huonoon aikaan. Ningin maksullinen ohjelma aloittaa 20.7. ja sen jälkeen vanhojen Ningien ylläpitäjillä on vielä kuukausi 20.8. saakka harkinta-aikaa valita, jatkaako ja millä palvelukokonaisuudella. Huhut opetuskäytön maksuttomasta riisutusta Ningistä olivat totta, mutta eivät koske Suomea vaan Pohjois-Amerikkaa.

Ennen Vinkkiverkko-Ningin perustamista kokeilimme erinäisellä joukolla kolmea muuta lähimaille osuvaa maksutonta palvelua: Google Group, Six Groups ja Grou.ps. Kaikissa on omat puolensa ja heikkoutensa. Ilman ylläpitoa sivustoille kasautuu kaikenlaista roinaa, joten toimivuudesta ei saa selkeää kuvaa vanhoja kokeiluja katsomalla.

Viime aikojen keskusteluissa jotkut ovat olleet sitä mieltä, että moninaisuudesta pitäisi päästä eroon ja kaikkien pitäisi käyttää Facebookia, koska kaikki ovat siellä Facebookin tietoturva ja käytettävyys ovat kuitenkin ammattimaisempaan käyttöön heikohkoja.

Itse odottelen, että saisimme koulumaailmaan organisaation sisäisiä sosiaalisen median palveluita, oppimiseen ja työntekoon viritettyjä puoliavoimia Facebook-tyyppisiä sovelluksia, jotka eivät sulkeudu oppilaitoksesta lähdettäessä, kuten nykyiset suljetut oppimisympäristöt. On melkoisen kummallista, että meillä edelleen tehdään töitä työvälineillä, jotka eivät salli tuotosten kuljettamista sinne, minne itse menee. Sisältöjä ei myöskään monissa vanhoissa verkko-oppimisympäristöissä saa varustettua kunnollisilla metatiedoilla ja usein linkin luominenkin on mahdotonta, koska sisältö on järjestelmän sisällä tiiviisti suljetussa lokerossa.

Ei ole ihme, että Ning on viehättänyt opetuspuolella. Taloustilanne on monin paikoin sellainen, ettei edes kolmen dollarin kuukausimaksu ole mahdollinen.

Kehittyykö Elgg korvaajaksi? Ryhtyykö kukaan tarjoamaan Elgg-ylläpitopaketteja? Vain harvassa oppilaitoksessa on omaa taitoa ja mahdollisuuksia Elgg-ylläpitoon ja se sisältää saman (pois)sulkemisen ongelman kuin vanhemmat verkkoalustat. Avoimeen oppimiseen käytetty Wikiopisto ei tue ihmisten verkottumista eikä pedagogisesti mielekästä keskustelua (siellä on oma kulttuurinsa, johon uiminen ei ole kovin vaivatonta).

Sinällään pidän itse maksullisuutta luonnollisena asiana. Se ei vain tuolla koulun arjessa ole sitä, opettajalla ei ole omaa budjettia eikä yhden maksullisen ympäristön hankkinut oppilaitos useinkaan suostu kustantamaan muita, varsinkaan opetuskokeiluihin ajateltuja.

Ning on ollut erityisen hyvä kuvataiteen kursseille. Harmi siinä mielessä. Eikä varmaan harmi jää ainokaiseksi, vaan muitakin kuolevia palveluja ihan luonnollisen elinkaaren ja talousongelmien vuoksi on odotettavissa. Eräs näistä Screen Toaster -ruutukaappausnauhuri, joka lopettaa heinäkuussa.; ▶ Vastaa tähän

Permalink Vastannut Anne Rongas 10. heinäkuu 2010 13:02: Ning-keskusteluja käydään myös maailmalla. Voicethread for Educators Ning-verkosto on päätymässä siihen, että liittyy laajan Classroom 2.0 Ningin alle.... Olivat pohtineet muitakin vaihtoehtoja. Sillä on merkityksensä, että toimitaan aluella, joka kokoaa aiheesta kiinnostuneita. Facebook ei rakenteellisesti sovellu samaan, mihin Ning, vaikka Facebook muutoin tavoittaakin nykyisellään laajan ihmisjoukon.

Jos taas verrataan verkostotoiminnan toteuttamista Ning-, Facebook-, Qaiku- ja Twitter-foorumeiten sijaan jollakin omalla (maksullisella) alustalla, tulee vastaan kysymyksiä käyttöoikeuden saamisesta, jakamisesta, säilymisestä. Myös sillä on arvonsa, että käytetyllä verkkofoorumilla palloilee myös niin sanotusti ulkopuolisia.; ▶ Vastaa tähän