Nykyaikaa etsimässä? Suomen digitaalinen tulevaisuus? Mikä rooli sosiaalisella medialla ja eoppimisella?

Vastaukset tähän keskusteluun

Permalink Vastannut Kari Rajala 9. joulukuu 2009 21:28

Itse asiassa luin raportin jopa kokonaan läpi eilen. Olihan EVA saanut sinne tietysti läpi lempiasiansa eli julkinen sektori on kaiken pahan alku ja juuri, ja yksityinen sektori elättää julkisen sektorin työntekijät. Sitten taas hetken päästä vaadittiin julkisen sektorin satsauksia ja johtajuutta digitalisoinnin edistämisessä.

Vuosien kuluessa on Suomessakin hukattu paukkuja monien erilaisten oppimisympäristöjen kehittämiseen. Yhteistyötä varmaan tarvittaisiin enemmän ja ehkä sosiaalinen media on nyt sitä kokemusten jakamista ja yhdessä tekemistä pois pienten porukoiden irrallaan puuhailusta.

Toisaalta tässä digitalisointihuumassakin voidaan mennä liian pitkälle, jos ihmiset ovat tulevaisuudessa vain koneidensa ääressä eivätkä enää kohtaa toisiaan ihan oikeasti.

Onko kukaan tutkinut, miten opiskelijat kokevat digitaaliset oppimisympäristöt? Keskustelua taitavat käydä lähinnä ympäristöjen kehittäjät ja opettajat, mutta unohtuuko opiskelija?

Päättäjät näkevät etäopetuksen, verkko-opetuksen, digitalisoinnin jne. koulutuksessa lähinnä kustannussäästöjen mahdollisuutena. Poliitikolle laatu=kustannussäästöt ja kehittäminen=palveluiden karsiminen.

E-learningilla tai mitä termiä käytetäänkin pitäisi saada myös oikeaa oppimisen laadun nousua - ei vain poliitikoiden tarkoittamaa laatua ja kehittämistä.

▶ Vastaa tähän

Permalink Vastannut Heli Nurmi 11. joulukuu 2009 16:36

Verkko-oppimisen ja opetuksen laadusta olen kirjoittanut syyskuussa näin:
http://heli.edublogs.org/2009/09/04/verkko-opetusko-parempaa/

Opiskelijoita kuuntelen opettajana päivittäin: miten paljon mielekkäämpää ja antoisampaa on opiskella vapaana ajoista ja paikoista ja omia intressejä seuraten - tunnen aikuisten verkko-opiskelun. Hitaasti innostus lisääntyy sitä mukaa kun hyviä kursseja on ja kokemukset kääntyvät myönteisiksi. ..

▶ Vastaa tähän

Permalink Vastannut Jarmo Talvivaara 16. joulukuu 2009 20:55

Hei Kari ja Heli,

Hyviä pointteja - etenkin tuo elearning-aihe herätti ajatuksia, aiheen ollessa hyvin lähellä omaa leipätyötä.

Päättäjät näkevät etäopetuksen, verkko-opetuksen, digitalisoinnin jne. koulutuksessa lähinnä kustannussäästöjen mahdollisuutena. Poliitikolle laatu=kustannussäästöt ja kehittäminen=palveluiden karsiminen.
Heli tuossa jo kommentoikin tuosta tutkimuksesta "verkko-opetusko parempaa": tässä eletään kyllä mielenkiintoista murrosta (ok intoilijat, joillekin se on jo nyt tai vanhaa, mutta itse ajan takaa tässä keskiverto-konsensusta ;) ) - tekniikoiden ja menetelmien kehityttyä aletaan pääsemään oikeasti vaikuttavien verkko-opetuskokonaisuuksiin kiinni. Mutta.. jaan saman huolen, mitä Kari esität: monesti orientaatio on tuossa organisointi/järjestämis-tematiikassa, ml. kustannussäästöt tai muu, vähemmällä enemmän. Tutkimukset vain taitaa ikävän kylmäverisesti liputtaa tuon laadukkaan, syvän ja "learner-centric" tai "learning-centric" -orientoituneen e-opetuksen puolesta.

Tämä ei ole mikään ylimaailmallinen todistettu teoria, mutta usea kymmen casea tätä tukee: tuossahan on se huvittava klikki, että a) orientaation ollessa kustannustehokas ja minimiresurssein niuhotettava e-"opetus" ei saavuteta kumpaakaan: ei laadukasta koulutusta eikä usein edes kustannussäästöjä ja b) hyvän oppimisen ollessa tavoitteena, on suuri riski saavuttaa molemmat: hyvä, laadukas oppiminen sekä hyvä taloudellinen tulos, joka voi realisoitua esim. koulutuksen entistä parempina kehittämisedellytyksinä. Itse väitän seuranneeni vaihtoehtoa b aika läheltä - ja se tuntuu kieltämättä erikoiselta, mutta toki positiivisella tavalla. Hyvin tehden asiat voi mennä hyvin. Toivottavasti tämä nousee yhteiskunnallisestikin koulutuksesta keskusteluun mukaan - tämähän ei ole pelkästään digitalisoitavien palveluiden probleemi.

Toisaalta ja ihan heinäntekojärjejelläkin ajatellen: eikös laadukas koulutus pitäisikin olla se ensisijainen tavoite - onhan hullua maksaa vähänkään huonosta koulutuksesta? Näissä palveluissa pitäisi - ei pelkästään ajatella - vaan toimia aidon asiakas-lähtöisesti: pohtia esim. koulutusta toteuttaessaan, että osallistuisiko itse vastaavaan koulutukseen? Jos vastaus on ei -kannattanee katsoa peiliin. Tietysti kyllä:nkin tapauksessa kannattaa varoa liikaa subjektiivisuutta - ja arvioida etäopetustakin aina oppimiseen vaikuttamisesta käsin.

E-learningilla tai mitä termiä käytetäänkin pitäisi saada myös oikeaa oppimisen laadun nousua - ei vain poliitikoiden tarkoittamaa laatua ja kehittämistä.
Monesti mietin, että onko tässä tarvetta tiettyyn näkemysten yhdenmukaistamiseen - tai että ainakin tuotaisiin esille, että puhutaanko samasta asiasta ;) No, onneksi ainakin tässä keskustelussa näytetään puhuttavan.

Mitä olette mieltä: mihin suuntaan edetään? Lisäksi: koulutusviennistä "kohutaan" uutena vientivalttina (mm. OPM/Virkkunen) - miten vaan juostaan kansainvälinen juna kiinni - momentum taitaa heti kohta olla mennyt?

▶ Vastaa tähän

Permalink Vastannut Mervi Jansson 3. tammikuu 2010 12:48

Kiitos Jarmo keskustelun aloituksesta. Itse luin raportin juuri ja tviittasin siitä. Jos vaikka se olisi jäänyt huomaamatta joltain toiseltakin.

Raportissa puhutaan yhteiskunnasta ja koulutus jos mikä on rakentamassa ja kehittämässä yhteiskuntaa. Onko kellään tiedossa raporttia, jossa meidän koulutusjärjestelmän tieto- ja viestintätekniikan osaamista verrattaisiin muuhun maailmaan? Sekin olisi mielenkiintoista luettavaa.

Itse toimin ammatillisella/aikuiskoulutussektorilla ja olen ehdottomasti sitä mieltä, että tieto-ja viestintätekniikan tulee kulkea punaisena lankana koulutuksessa. TIEKEN sivuilla on mielestäni hyvä kuvaus tietoyhteiskunnan kansalaistaidoista.

Kuinka moni koulutuksen järjestäjä voi käsi sydämellä sanoa, että kyllä meiltä valmistuvalla ammattilaisella on nuo taidot?

▶ Vastaa tähän

Permalink Vastannut Heli Nurmi 13. tammikuu 2010 23:05

Minun tekee mieleni nyt siirtyä arvioimaan tällaisia raportteja, kun Kauppalehti 12.1. kiinnitti huomiota siihen että on lukuisia muita, kansainvälisiä arvioita joissa Suomi on edelleen siellä 10 parhaan joukossa.

Kun luin keskustelun niin siellä Minna sanoikin että tämä keskustelumme kohteena oleva raportti on tarkoitettu haastamaan. Kari kiinnitti ja huomiota kirjoittajien intressiin. Näinhän se aina on. Tilastoja voidaan laatia monella tavoin. Itse en ole lainkaan pätevä arvioimaan kokonaistilanteita enkä aio käydä läpi näitä mainittuja missä Suomi on OK:
- Networked Readiness Index - Maailman talousjörjestö WEF ja Insead
- i 2010, Euroopan komissio marraskuussa julkaistu raportti (Suomi noussut 7.ksi)
- eReadiness listaus - Economist lehti ja IBM

Voin ajatella että kaikki mikä vei kehitystä eteenpäin on hyväksi. KYllä Suomen hyvätkin sijoitukset innostavat joten mielelläni uskon niitäkin. Toisaalta läheltä näkee paljon kehitettävää.

Tällaisia ajatuksia tänään innovaatiojunan kulkiessa kohti Helsinkia (hyytyi välillä ;) ) - jospa tuo intoilu osaltaan sai minut kiinnittämään huomiota siihen että miltä pohjalta innovoidaan. Kun usein esitykset ovat alaa tunteville kovin tuttuja vaikka esittäjille uusia. Mutta kehitykseen pitää uskoa, pitää ihan tosissaan. Oivallukset ovat omia vasta kun ne itse keksii.

▶ Vastaa tähän

• ‹ Edellinen
• 1
• 2
• Seuraava ›
• Sivu