Sosiaalinen media oppimisen tukena

sosiaalinenmedia oppiminen kansalaismedia demokratia viihde teknologia

Opettaja-lehden numerossa 49/2009 oli sivulla Mikko Lehtosen kolumni, jossa tämä Tampereen yliopiston mediakulttuurin professori varsin pakinamaisesti kritisoi sosiaalista mediaa.

Mutta pakinamaisuudesta ja tekstin vauhdikkuudesta huolimatta itse kolumni koskettelee ihan oikeita asioita. Kommentteja? Vastineen paikka?

Tagit: kolumni, kritiikki, media, opettaja-lehti, sosiaalinen

Vastaa tähän

Vastaukset tähän keskusteluun

Ah - huomasin tämän keskustelun vasta nyt. Olen kyllä sekä Leenan että Markon kanssa eri linjoilla. Jos sosiaalisessa mediassa, maailmanlaajuisessa Internet-nimisessä tietoverkoissa ei käydä keskustelua myös politiikasta ja moraalista, missä sitten?

Sosiaalisuus on politiikkaa, politiikka sosiaalisuutta. Vanhaa suomalaista häveliäisyyttä "palkoista ja politiikasta ei sitten puhuta" ei voi oikein enää noudattaa.

Vastaa tähän

Hyvin samoilla linjoilla Leena tuon vertauksesi kanssa autoihin ja televisioon.

Eräs asia joka minusta unohdetaan kovin usein näissä "sosiaalinen media – hyvää vai huonoa?" -keskusteluissa on se, että ihmiset näitä luovat ja käyttävät (ja tilastojen valossa suht paljonkin) joten ne muodostuvat ihmisten luontaisten sosiaalisten ja kommunikointitarpeiden pohjalle.

Toki jotkut ampuvat yli näissä jutuissa hypetyksellään ja jotkut jäävät jälkeen eivätkä ehkä koskaan saavuta, joka on sekin ihan ok, mutta näinhän se on aina läpi ihmishistorian ollut.

Vastaa tähän

Vai kävikö Tarmo niin että vastine oli jo numerossa 43 lokakuun lopulla
http://www.opettaja.fi/pls/portal/docs/PAGE/OPETTAJALEHTI_EPAPER_PG...

Vastaa tähän

:) Se on hyvä, kun nykyinen teknologia vapauttaa ajasta ja paikasta jopa niin hyvin, että aikakin kulkee takaperin välillä.

Vastaa tähän

Luin Mikko Lehtosen kolumnia vähän samaan tapaan kuin Samuli enkä löytänyt kokonaisvaltaisen kielteistä asennetta. Pikemminkin esiin nousi pulmia, jotka lienevät tuttuja kaikille.

Ilmaispalveluja tarjoavat usein yritykset, joiden toimintaa ei inspiroi pelkkä hengenpalo. Sama koskee ihmisiä: Twitterissä ja täällä Sometussakin törmää usein henkilömarkkinointiin. Mahtaako se edes olla kovin paha asia, jos pysyy kohtuullisena ja tuo sisältöä peliin. Muiden puheenvuorojen lukeminen ennen oman linkin tarjoilua on kuitenkin järkiteko.

Helin ja Villen kanssa olen samaa mieltä siitä, että kolumnin sanoma oli hakusessa. Kyllä aiheesta olisi halutessaan voinut paljon terävämminkin irrotella. Toisaalta erimielisyys on sallittua, jopa piristävää eikä mielestäni vaadi aina vastailua. Jotenkin tähän loppuun tuntuisi sopivan Paulo Coelhon eilinen Twitter-viesti: ”A fool is someone who has answers to all questions”.

Vastaa tähän

Jep Riitta, tuo Coelhon lainaus upposi, vaikka olenkin enempi Pauli Kohelo fanittajia (Ohessa tilinumero). Kirjoitin 18-vuotiaana ihmetellen päiväkirjaani, miten kummaa on, että aikuiset tietävät vastaukset kaikkiin kysymyksiin eivätkä enää kysy mitään. Ei tuntunut huvittavan aikuistua, enkä näin mummonakaan ole vielä yltänyt tuohon huvitukseen.

Tänään laitoksen käytävillä (TaY) kuulin, että Lehtosen some-kokemus ei kata ainakaan Facebookia, mikä sinänsä ei kerro vielä mitään vihkiytymisestä aihealueeseen.

Viestinnän tutkimuksessa eräs rakenteellinen peruspointti on, että tuotannon keskeinen funktio on myydä yleisöjä mainostajille, siinä ohessa yleisöt sitten saavat saippuasarjoja (jotka ensin olivat radiokuunnelmia) ja muita kivoja viihteitä. Nettiaikana tuotteen muoto on muuttunut. Se mitä myydään, on nettitoimijoitten metadata (profiilitiedot, sisällöntuotanto ja klikkaukset). Siinä sivussa sitten lahjoitetaan nettitoimijoille ilmaisohjelmia, -palveluita ja -levytilaa. Pilvee, pilvee, pilvee.

Mutta mikäs siinä, jos juoni on tiedossa? Lehtosena olisin teroittanut keihäänkärkeä, mutta kuten sanoin, kriittiset silmälasit eri jees.

Vastaa tähän

Aikaisemmasta keskustelusta päätellen sosiaalinen media teki tehtävänsä, kaikki saavat keskustella omilla mahdollisilla foorumeillaan. Mutta mitä korkeammassa asemassa henkilö on, sen suljetumpaan paikkaan hän pääsee kirjoittamaan. Muut tyytyvät kansanomaisempiin muotoihin ja paikkoihin, kuten me täällä SOMEssa.

En minäkään löytänyt Lehtosen jutusta kielteistä asennetta SOMEen. Olen sen verran kuullut ja seurannut erilaisia väittelyitä. Ainoa mikä toimii ja on nautinnollista seurata kun älykkäästi perustellen, mutta toisten mielipiteitä kunnioittaen, väitellään asiasta. Näin saadaan aikaan dialogia, ja ihan selvää on, että kaikki katsovat asiaa omien silmiensä ja värittyneiden lasiensa läpi. Eli esittävät asiansa omien ajatusten ja kokemustensa värittäminä (vaikka ovatkin sitten sinun tai minun mielestä puutteellisia). Eri mieltä saa olla. Mutta usein itsekin toki toivon, että perustelut olisivat kannanotoissa mukana.

Hyvää keskustelua taas kerran! Ja hienoa, kun on kriittisiä ihmettelijöitäkin. Mistäs me sitten juteltaisiin, jos kaikki osaisivat ja olisivat vieläpä samaaa mieltäkin?

Vastaa tähän

Mielenkiintoiseksi tämän kolumnin sanoman tekee se, että sen on kirjoittanut juuri mediakulttuurin professori ja se, että se on Opettaja lehdessä. Sanoisin täältä omasta työpisteestäni, että paljon kriitisemmin sosiaaliseen mediaan suhtautuvia henkilöitä, kuin juuri tämän lehden lukijakunnassa on, on vaikea löytää. Sinänsä olen sitä miletä, että sosiaalinen media itsessään luo eräänlaista oppijoiden kriittisyyden kasvamisen mahdollisuutta ja paljon muuta. Mitä tulee yksillöllisyyteen ja yhteisöllisyyteen on niiden molempien esiin nostaminen tärkeää ja siinä voidaan käyttää eri menetelmiä, joista sosiaalisen median mahdollisuudet ovat yksi. Kumpaakaan ei ole työelämässä tai opetusmaailmassa liikaa. Ehkä me vieläkin elämme jonkinlaisessa homogeenisuuden harhassa. Lehtosen esiin nostama identiteetti-ajattelu on nyt yksi niistä asioista, joita pohditaan monessa paikassa opetuskentällä. Itse olen sitä mieltä, että voidakseen olla yhteisöllinen, pitää myös olla vahvahko oma identiteetti. En hirveästi pelkäisi itseilmaisun tai yksillöstävyyden tai sisältötuotannon karkaavan käsistä ainakaan ihan hirveän nopeasti. Ne projektit, joista itse nyt tiedän, ovat itseasiassa edesauttaneet oppijoita monella tavalla ja tuoneet aiankin joihinkin oppimistilanteisiin myös paljon iloa, yksilöllisyyttä ja yhteisöllisyyttä ja ennen kaikkea keskustelua ja uusia näkökulmia.

Vastaa tähän

Luin tämän vasta nyt. Kritiikki ei mennyt minusta yli tai liian yleistäväksi. Se oli kuitenkin huonosti perusteltua - paremmalla aiheeseen perehtymisellä kritiikille olisi tullut enemmän pontta. Teksti jäi kokonaisuutena epämääräiseksi heitoksi.

Sosiaalista mediaa on helppo kritisoida tuhannesta ja yhdestä eri asiasta.

Vastaa tähän

Pitkälti samaa mieltä kuin Harto Pönkä.

Ensiksi haluaisin kuitenkin korostaa, että vastoin yleistä käsitystä kriittisyys ei tarkoita kielteisyyttä vaan kykyä arvioida jotakin ilmiötä niin, että ottaa huomioon sen myönteiset ja kielteiset piirteet. Nykyäänhän ihmiset ymmärtävät kritiikin tarkoittavan nimenomaan haukkumista ja herjaamista, mitä kummastelen kovasti. Samoin myönteistä kritiikkiä pidetään kritiikittömyytenä, mikä sekin ihmetyttää minua kovasti.

Kriittisenä mediakasvattajana (= keväällä mediakasvatuksen erikoistumisopinnot suorittaneena ja pitkään käytännön mediakasvatusta äidinkielen opetuksessa tarjonneena) yritin löytää Mikko Lehtosen kolumnista jotakin uutta, jota en vielä tietäisi, enkä löytänyt. Sinänsä on hyvä, että Opettaja-lehdessä yritetään herätellä keskustelua sosiaalisen median olemuksesta, ja tähän tähtäävänä olen pitänyt myös Mikko Lehtosen kolumnia, vaikka en kuitenkaan parhaana mahdollisena puheenvuorona. Esimerkiksi täälläkin mainittu Kallialan ja Toikkasen haastattelu toimi sellaisenaan paremmin kuin Lehtosen hajanaiseksi jäävä kolumni.


Mielestäni sosiaaliseen mediaan on syytä suhtautua kriittisesti kuten muuhunkin mediaan. Mitä tahansa ei pidä omaksua kysymättä ensin itseltään muutamia peruskysymyksiä, kuten mitä minä tällä oikeasti teen? ja miksi? Meidän mediakasvattajien tavoitteena on kasvattaa oppilaistaan kriittisiä median käyttäjiä, ts. he osaisivat itse arvioida käyttämiään medioita. On oltava selvillä, kuka yksityishenkilö, mikä organisaatio tai mikä ryhmä informaatiosta vastaa. Toisin sanoen tulee pohtia sivuston julkaisijan perimmäisiä motiiveja.

Lehtosen kritiikki kohdistui lähinnä yksittäisiä sosiaalisen median palveluja kohtaan, ei niinkään itse sosiaaliseen mediaan. Esimerkiksi minunkin suosimani Google on monipuolinen ilmaispalvelun tarjoaja. Olemme tuttavapiirissäni pohtineet, mitä tapahtuisi, jos Google jostakin syystä lakkaisi toimimasta. Minulta ainakin loppuisi kaikki yksityinen sähköpostiviestittely, sähköinen kalenterini katoaisi, samoin kaikki se materiaali, jonka olen syöttänyt verkkoon blogissani ja Google-dokumentteina. Samoin häviäisi valokuvien varavarasto.

Lähinnä näenkin Lehtosen kritiikin kohdistuvan sellaisia palveluja kohtaan, jotka ovat saavuttaneet monopoliaseman tai jotka pyrkivät monopoliasemaan. Jokainen monopolisoitu palvelu tekee systeemistä haavoittuvaisen, ja siksi monopoleja pitäisi välttää.

Vastaa tähän

Jep, oikeassa olet. Itse olen ollut lukiosta lähtien melko kriittinen. Sitten törmäsin tuohon, että monet ottavat sen negatiivisena ja vähensin kritiikin terää - jonka jälkeen sain kerran palautetta kritiikin puutteesta. :) Vaikea miellyttää kaikkia.

Kritiikki on oikeasti suuri palvelus sen saajalle - varsinkin hyvin pohdittu sellainen.

Mutta miten olisi, eiköhän sometulaiset aleta porukalla kritisoimaan sosiaalista mediaa?

Vastaa tähän

Kun pyysit kritiikkiä niin tuli minulle sopiva kohta tiedustella että miksi Qaikuun ei ole päässyt pitkään aikaan kirjautumaan? Tai sanotaan siellä että päivityksestä johtuu mutta ei se auta kun ei pääse. Mitään sellaisia mitä siellä pyydetään poistamaan ei minulla koskaan ole ollutkaan (tietääkseni).

Muistelen että Harto sinun nimi oli Qaiku-ylläpitäjissä ekana, siksi kirjoitan tähän kohtaan.

Tämä on sikäli hauskaa kun te siellä tuomitsette kaikki muiden tahojen päivitysten aiheuttamat pulmat niin ... en tiedä onko Qaiku myös hyvällä tahdolla ylläpidetty vai onko joku palkkatyössä?

Itse asiassa en edes kaipaa yhteyttä kun tekemistä riittää mutta voipa olla muitakin samassa tilanteessa.. kysynpähän vaan.

Vastaa tähän

RSS

AVO-hanke

Foorumi

Jari Ruuhilahti

Porin steinerkoulun vanhempainkunnan yhteisöllinen ajattelu 11 vastausta 

Jäsenen Jari Ruuhilahti aloittama: Keskustelut. Viimeisin vastaus jäseneltä Jouni Sakari Kemppinen 16 tuntia sitten .

Laura Palmgren

Sosiaalisen median videoalustoista... 48 vastausta 

Jäsenen Laura Palmgren aloittama: Keskustelut. Viimeisin vastaus jäseneltä Jarmo Tanskanen Maa 9.

Riitta Suominen

Lähteekö verkkokeskustelu lentoon? 8 vastausta 

Jäsenen Riitta Suominen aloittama: Keskustelut. Viimeisin vastaus jäseneltä Riitta Suominen Maa 9.

Jukka Purma

Suomi, Viro, ja erot sosiaalisen median käytössä 1 vastaus 

Jäsenen Jukka Purma aloittama: Keskustelut. Viimeisin vastaus jäseneltä Anniina Lundvall Maa 8.

Tietoja

Ville Venäläinen Ville Venäläinen on luonut tämän Ning-verkoston.

Merkki

Lataa...

© 2010   Luonut: Ville Venäläinen

Merkit  |  Ilmoita ongelmasta  |  Yksityisyys  |  Palveluehdot

Kirjaudu chattiin