sosiaalinenmedia oppiminen kansalaismedia demokratia viihde teknologia

Opettaja-lehti: Sosiaalisen median sosiaalisuus (kriittisesti)

Opettaja-lehden numerossa 49/2009 oli sivulla Mikko Lehtosen kolumni, jossa tämä Tampereen yliopiston mediakulttuurin professori varsin pakinamaisesti kritisoi sosiaalista mediaa.

Mutta pakinamaisuudesta ja tekstin vauhdikkuudesta huolimatta itse kolumni koskettelee ihan oikeita asioita. Kommentteja? Vastineen paikka?

Tagit: kolumni, kritiikki, media, opettaja-lehti, sosiaalinen

▶ Vastaa tähän

Vastaukset tähän keskusteluun

Permalink Vastannut Anne Rongas 31. tammikuu 2010 23:31: Hei, linkki toimii jälleen. Kolumnin voi tulostaa sieltä omaan käyttöönsä pdf-tiedostona. Suoraa linkkiä pdf-tiedostoon ei saanut. Eikä tuota pdf:ää saa tännekään laittaa jakeluun ilman lupaa, mitä Sometu-verkoston puolesta voisimme toki tiedustella Opettaja-lehdeltä ja Mikkä Lehtoselta.; ▶ Vastaa tähän

Permalink Vastannut Leena Kankaanpää 1. helmikuu 2010 08:11: Kiitos Anne, kävin tulostamassa dokumentin.; ▶ Vastaa tähän

Permalink Vastannut Helge V. Keitel 31. tammikuu 2010 13:28: Miten erilaiset sisällöntuotannon välineet mahdollistavat sisällön tuottamista ja miten vaikeaa sitä tietoa on levittää.

1. Olen pikkuskidinä haknnut kuvioita, sanoja ja nimimerkkejä kotimme takapihan kallioon. Siellä ne ovat, mutta ei niiden ainutlaatuista kivikautista viestiä ole kukaan käynyt tutkimassa. Saattoivat vanhemmat moittia jos poikaviikarit innostuivat törkykuvia tuottamaan.

2. Kynällä ja paperilla on tullut töhrittyä valtavia pinta-aloja, mutta sisällöntuotanto on palvellut omia tarpeita (oppimista - learning by doing)

3. Desktop Publishing - kuvien ja tekstien yhteensovittaminen mahdollistui, mutta järkevä sanominen yhtä vaikeaa kuin aikaisemmin

4. Internet, sosiaalinen media, tietokone, kännykkä, digikamera, skanneri, video. Sisällön tuotanto, leiskaaminen, lopputtyöstäminen ja jakelu integroituvat saumattomaksi ja kohtuullisen helpoksi, mutta vaikeutena edelleen: ketä kiinnostaa!

Mielenkiintoisen sisällöntuotannon haaste säilyy samanlaisena, vaikka siirrymme teknologiasta toiseen. Yhä suurin osa hukkuu virtuaaliseen mereen. Miksi kuitenkin jatkamme tuottamista? Haluaisin siirtää kysymyksen kivikautisille sukulaiselleni?

- telkkariohjelmat eivät kiinnosta
- ei oo muuta parempaa tekemistä
- pipoa puristaa ja käsillä tekeminen terapoi
- mielen purkaminen synnyttää hyvän elämän huoltokirjaa
- keräilytaloudessa oli mielekästä merkitä muistiin kalapaikkoja ja lakkasoita
- sota ja rauha, ihmisten väliset suhteet
- unet, oudot ilmiöt, jumalasuhteet, menninkäiset, pelot, möröt ja muut uhkakuvat
- kivikautinen luolan seinä muuntautui koulun rihvelitauluksi, liitutauluksi
- nyt on powerpoint ja videotykki; ▶ Vastaa tähän

Permalink Vastannut Timo Koivumäki 22. helmikuu 2010 20:07: Ihka uutena jäsenenä mielenkiinnolla lueskelin kommenttejanne. Alkuperäinen juttu on lukematta, pitää kaivaa.

Tuli vaan mieleen tästä kaikesta, että sosiaalinen media on työkalu siinä missä kirves tai vasara. ja tyuökaluja voidaan käyttää oikein tai väärin, hyvin tai huonosti. Ei käyttö tee välineestä hyvää tai huonoa, käyttäjän ammattitaidosta asia on kiinni.; ▶ Vastaa tähän

Permalink Vastannut Anne Rongas 26. helmikuu 2010 17:41: Varmaan sosiaalista mediaa voidaan hahmottaa myös väylänä, kanavana ja työkaluna, jota voi käyttää moneen. Mutta toisaalta pelkkä välineellinen lähestyminen luo näköharhan, joka jättää huomiotta sen syvän kulttuurimurroksen, joka sosiaalisen median myötä on jo toteutumassa. Ja samalla tämä kulttuurimurros itsessään nostattaa monenlaisia uusia mahdollisuuksia niin hyvään kuin pahaan. Jopa perinteisen tuotannon ja jakelun rakenteet tutisevat (kuten viihdeteollisuus ja journalismi).; ▶ Vastaa tähän