Seuraan lähes päivittäin muutamia sivustoja (esim.
linkki,
linkki,
linkki), joiden kautta saa tuntumaa tuoreimmista internet startup -yrityksien julkistamista tai beta-vaiheessa olevista työkaluista.
Äskettäin löysin sellaisen kiehtovuuden kuin
SpicyNodes, joka on tarkoitettu interaktiivisten mielikuvakarttojen tekemiseen. Kannattaa kokeilla jo sen vuoksi, että wow-faktori on erittäin korkealla.
Testikartta (blogini ja niiden viestien otsikot)
Se mikä palvelussa on myös mielenkiintoista, ei pelkästään yksittäisenä muista palveluista eroavaisuutena, on se, että sen karttojen asetuksista löytyy säädöt erityyppisesti värisokeille ja harmaakaihilaisille. Sinänsä tämä ei ole erityisen mullistavaa, eivätkä nuo toiminnot ole varsinaisesti kriittisiä palvelun arkkitehtuurin tai perusidean kannalta, mutta silti pelkkä niiden esiintyvyys oli hiukan hämmentävää.
Tämä hämmennykseni johtunee kai siitä, että ohjelmoijan kannalta nuo ovat suht helppoja toteuttaa (numeroarvot muuttuvat siellä täällä valintojen mukaan), mutta silti tälläinenkin saavutettavuusajattelu on perin harvinaista. Mainittakoon, että kävin kirjoittamaan tätä tekstiä siltä istumalta kun nuo säädöt huomasin, joten ensiluuloni on rajoittanut siihen mitä juuri nyt kaikesta muistan.
Kun ajattelen
a) ohjelmistotuotannon käsitteistä yhtä tärkeimmistä eli käyttötapausta, joita mietitään ensimmäisinä ohjelmistoja suunnitelmaan käydessä, sekä
b) ohjelmistojen iteratiivista kehitystä, niin
päätellen siitä kuinka harvassa ohjelmassa on omat saavutettavuussäätönsä eri erityisryhmille, niin herää kysymyksiä kuten:
- Ovatko taloudellisten riskien uhat niin suuria, ettei malteta jakaa aikaa navigoinnin, yleisen käytettävyyden ja muun keskimääräiselle käyttäjälle suunnittelulta?
- Onko uusien pienien ja helposti lisättävien ominaisuuksien lista aina niin pitkä, ettei niitä kaikkia voi koskaan edes lisätä ja täten on on tehtävä karsintaa?
- Eikö suunnittelukaavioon mahtunut vielä paria oliokaaviota lisää tai kommenttiboxia sanoilla: "tässä voisi olla tälläinen säädin"?
- Tekeekö mieli säästää rahaa ja olla konsultoimatta asiantuntijoita?
- Onko startup-tiimien konsensuksen fokus jossain muualla kuin saavutettavuudessa?
- Onko webin saavutettavuusajattelu mälsää ja tarpeetonta, pelkästään muutamaa hassua prosenttia varten tehtyä turhaan työtä?
- Odottavatko he "oikeaa hetkeä" tai sopivan teeman tulemista trendikkääksi?
- Onko standardien kuten
Web Content Accessibility Guidelines (WCAG) 2.0 noudattaminen vaivalloista?
- Onko kognitiivisesti helpompaa olla tekemättä kognitiivisiltä toiminnoiltaan poikkeaville erilaisia tuotteita?
Linkkejä:
Wikipedia: Web accessibility
Saavutettava.fi (uutisia, artikkeleita ja ajatuksia saavutettavuudesta ja web-standardeista)