sosiaalinenmedia oppiminen kansalaismedia demokratia viihde teknologia

Sosiaalinen media vai yhteisöllinen media?

Tuore Kielikello ottaa kantaa termiin sosiaalinen media tähän tapaan:

"Sosiaalisen median sijasta on suotavaa käyttää ilmausta yhteisöllinen media, jonka merkitys on yksiselitteisempi. Sana sosiaalinen on niin monitulkintainen, että sitä käytettäessä käsitteen merkitys ei helposti avaudu."

Ei yhteisöllisyydenkään käsite kyllä minusta aivan yksiselitteinen ole, eikä ilmaisuna kaikkein osuvin. Ja mikä merkitys käytetyllä termillä lopulta on?? Tarvitseeko kieleen vakiintunutta ilmaisua muuttaa tai pystytäänkö siihen edes enää?

Tags: ilmaus, muutos, termi

Share Twitter

▶ Reply to This

Replies to This Discussion

Permalink Reply by Ville Venäläinen on November 27, 2009 at 6:49pm: On tämä metkasti kupliva keskusteluaihe. Itse olen kallellaan kanssa siihen suuntaan ettei niillä termeillä ole niin kovin paljon väliä. Toisaalta kuitenkin itse miellän yhteisöllisyyteen aina myös velvollisuuden. Ihan niin kuin työyhteisössä syntyy velvotteita sitä kautta että työ antaa kaikille työntekijöille toimeentulon. Tämä sitoo ja velvoittaa toimimaan yhteisten maalien eteen. Tämä on kuitenkin hyvin harvoin tilanne erilaisissa verkkoyhteisöissä. Tästä syystä myös tämä Sometu on ennen kaikkea verkosto ei yhteisö. Kaikki tapahtuu omasta vapaasta tahdosta ja sillä intensiteetillä kun itsestä tuntuu hyvältä. Tästä näkökulmasta yhteisöllinen media tuntuu varsin vieraalta verrattuna siihen kokemustaustaan, mikä itsellä on sosiaalisen median eri näyttämöistä.; ▶ Reply to This

Permalink Reply by Raimo Hälinen on December 4, 2009 at 4:01pm: Kun tarkastelee sosiaalisen median käsitettä, niin lainaanpa
Jussi-Pekka Erkkolan (2008) gradun työn määritelmää:
Sosiaalinen media on teknologiasidonnainen ja rakenteinen prosessi, jossa yksilöt ja
ryhmät rakentavat yhteisiä merkityksiä sisältöjen, yhteisöjen ja verkkoteknologioiden
avulla vertais- ja käyttötuotannon kautta. Samalla sosiaalinen media on jälkiteollinen
ilmiö, jolla on tuotanto- ja jakelurakenteen muutoksen takia vaikutuksia yhteiskuntaan,
talouteen ja kulttuuriin.

Tässäkin määritelmässä mediaa tarkastellaan ykkkökäsitteenä. Määritelmä tuo esille sosiaalisen median teknologiasidonnaisuuden ja sen prosessiluonteen. Sosiaalinen media sisältää työvälineitä, joiden avulla on mahdollista luoda ja muodostaa vuorovaikutteisia viestejä. Sosiaalisen median vaikutusta arvioidaan yhteiskunnan näkökulmasta.

Opetuksen näkökulmasta web 2.0 ilmiönä tuo esille formaalin, non-formaalin ja inforaalisen oppimisen jatkumon. Onko sosiaalisessa mediassa tapahtuva vuorovaikutteinen viestintä kytkettävissä tavoitteelliseen opiskeluun (tutkintotavoitteet), vai voiko sosiaalinen media tuottaa enemmän ei tutkintoon tähtäävää opiskelua vai onko sosiaalisen median käyttö ainoastaan informaalia opiskelua?
Kenen ehdoilla sosiaalinen media toimii opetuksessa?

Englannin kielinen määritelmä (Liz Strauss, 2009), Most literally, social media would be any object or tool, that connects people in dialogue or interaction — in person, in print, or online. In common usage, social media has come to mean a category of practices, technology, tools, and online sites that are based in social relationships, participation, and user-generated content. Social media adds a more personal context to the traditional business relationship.
Määritelmä tuo esille amerikkaisen näkökulman: liiketoiminta voi hyötyä sosiaalisesta mediasta yleisenä ilmiönä.

Pohdiskeluna erääseen opiskelijan tutkielmaan.
Raimo H; ▶ Reply to This

Permalink Reply by Tarmo Toikkanen on December 10, 2009 at 11:34am: Tekniikan sanastokeskus (TSK) teki Web 2.0 -sanaston, joka on nyt kommenttikierroksella. Siellä on mm. sosiaalinen media ja web 2.0 määritelty. Laitoin pystyyn julkisen Google Wave -aallon, josta ehdotus löytyy ja jossa noita voi ruotia. Tarvitsee tokikin sen Wave-tunnuksen, jotta pääsee mukaan.

Tässä itse lausuntopyyntö PDF:nä vielä erikseen.
Web_2.0_sanasto.pdf; ▶ Reply to This

Permalink Reply by Hanna Viitanen (Välimäki) on January 1, 2010 at 11:05pm: Eiköhän yksittäisten sanojen sijasta tärkeintä ole, että kaikki tietävät, mistä puhutaan. Mielestäni viestin kulkeminen on kielen tarkoitus, ei niinkään yksittäiset sanat. Tietysti vaarana on se, että toinen puhuu aidasta, toinen aidan seipäästä, jos termit eivät vakiinnu. Totuushan on, että kieli muuttuu ja kehittyy, ja niinhän sen pitääkin olla.; ▶ Reply to This

Permalink Reply by Marko Seppänen on January 5, 2010 at 10:18pm: Vinkeimmät ideat saattavat joskus syntyä sitä kautta, että vaihtaa ajatuksen aloituskohtaa. Otin ihan testin vuoksi kirjan Wikinomics kätösiini, oli nimittäin jäänyt kesken joskus viime vuonna, ja selailin sen indeksisivun avulla mihin sivuille termi social media siinä viittaisi ja mitä niiltä sivuilta löytyisi.

Heti ensimmäiseksi nousi esille sellainen ilmaisu kuin "crystallized attention". Sitä oli käyttänyt Joshua Schachter kertoessaan mitä del.icio.us merkitsee hänelle. Hän kertoo kyseisen kirjanmerkkipalvelun olevan itselleen tapa jäljittää kaikki ne asiat joita hän ajatteli postittaessaan viestiä blogiinsa.

Voisiko tätä "kristallisoitunutta huomiota" soveltaa laajemminkin sosiaaliseen mediaan? Tekstin yhteismuokkaukseen esim. EtherPadilla se oikein sovellu, mutta entä esim. mikroviestimiin? Kun twiittaus on lähetetty, niin kyseinen mikroviestihän ikäänkuin jähmettyy ajatuksen tilasta sanamuotoon. Mutta miten kristallisoitumista laajentaisi verkostomalliseksi, eri toimijoita yhdistäväksi. Tässä kohdin tuli jostain syystä lumihiutale mieleeni. Mitenkähän ihmeessä..?

Lumihiutaleesta taasen tuli mieleeni sulaminen ja siitä taas uudelleenjähmettyminen Wittgensteinilla höystettynä. Kolme otetta herran kirjasta Varmuudesta:

96. Voisimme kuvitella, että tietyt lauseet, joilla on kokemuslauseiden muoto, olisivat jähmytteneitä ja toimisivat jähmettymättömien, nestemäisten kokemuslauseiden kanavana; ja että tämä suhde muuttuisi ajan mittaan niin, että nestemäiset lauseet jähmettyisivät ja kiinteät lauseet tulisivat nestemäisiksi.

97. Mytologia voi joutua takaisin juoksevaan tilaan, ajatusten joenuoma voi siirtyä paikaltaan. Erotan kuitenkin toisistaan veden liikkeen joenuomassa ja uoman siirtymisen, vaikka niiden välillä ei ole jyrkkää eroa.

99. Tuon virran äyräs on osaksi kovaa kiveä, joka ei ole altis millekään muutoksille tai on altis vain huomaamattomalle muuttumiselle, osaksi se on hiekkaa, joka huuhtoutuu veden mukana paikasta toiseen – vuoroin sinne, vuoroin tänne.; ▶ Reply to This

Permalink Reply by Heikki Hallantie on January 5, 2010 at 11:10am: Sosiaalinen media ei tunnu hyvältä. Lienee liian väljä ja yleinen. Sitä nyt käytetään, parempi se on kuin joku web 2.0. Jotain tähän tyyliin kuin yhteisöllinen verkkomedia tms. , mutta on liian pitkä.

Entäpä PM : personal media ? Kysymys kuitenkin tavallisten ihmisten toisilleen viestittämistä sisällöistä ja tätä kautta tapahtuvasta vuorovaikutuksesta.

Tämä on vasta ideointia, ei ehdotus.; ▶ Reply to This

Permalink Reply by Tarmo Toikkanen on January 5, 2010 at 11:53am: Alkavat jos ameriikan gurutkin käyttää "some"-sanaa. Hyvä, että osaavat ottaa oppia sometulaisista. :); ▶ Reply to This

Permalink Reply by Harto Pönkä on January 22, 2010 at 10:27pm: Aika nopeesti tämä etenee. Vielä joulukuussa sain palautetta Twitterissä, ettei some-sanaa käytä kukaan. Nyt joka puolella. :); ▶ Reply to This

Permalink Reply by Kurt Linderoos on January 22, 2010 at 6:13pm: Suomi ei ole mikään eriö maailmassa. Ei siis eriytetä itseämme tarpeettomasti uusien kotimaisten sanahirvelöiden taakse (ja samalla sotkeuduta omaan verbaaliin näppäryyteemme)!

SMEDIA

Siinä meille lyhyt sana yli muotiaaltojen. Sosiaalinen, seurallinen, smart. Tällä sanalla voimme hyvin avata pelin myös englanniksi ja yhteisvoimin vakiinnuttaa helposti vastaanotettavan termin isommillekin markkinoille. Vai?; ▶ Reply to This

Permalink Reply by Moirakow on January 24, 2010 at 2:26pm: 1. Kuten tässä sosiaalisessa keskusteluryöpsähdyksessä on raportoitu, niin samaan asiaan tai ilmiöön viittavat käsitteet elävät, muuuttuvat ja jopa häviävät. Kuinka pitkään tarvitsemme media-käsitteen edessä "sosiaalista" tai "yhteisöllistä"? Ns. perinteiset mediat(tv, mobiili, radio, lehdet, "staattinen ja suljettu web"...) tekevät kaikkensa(teknologia ja palvelut) ollakseen yhteisöllisiä tai / ja sosiaalisia.

- Esim. "joukkotiedotusvälineet" on siirretty käsitenaftaliiniin, samoin tiedotusvälineet. Tilalla on media.

- Seuraavien sukupolvien medioissa tämä lienee hoidettu.

2. Keskustelu on silti kohdallaan. Ehkä joku vääntää tästä vielä gridin / matriisin / taulukon, joka listaa sosiaalisen ja yhteisöllisyyden ulottuvuudet(3): mitä ne kumpainenkin ominaisimmillaan ovat, esimerkit ja keskinäiset erot.; ▶ Reply to This

Permalink Reply by Ville Venäläinen on February 3, 2010 at 9:47pm: Vielä hieman vettä tähänkin myllyyn. Viittasin tähänkin keskusteluun blogissani, joten on lienee korrektia heittää tähän viittaus: http://www.villevenalainen.net/2010/02/03/sosiaalinen-media-siita-t...; ▶ Reply to This