sosiaalinenmedia oppiminen kansalaismedia demokratia viihde teknologia

Terveisiä Suomen kouluista maailmalle

Olen menossa 14. heinäkuuta GETS 2010 -konferenssiin Kanadaan, johon kerääntyy opetusministeriöiden edustajia sekä koulun, hallinnon ja liiketoiminnan johtajia kaikkialta maailmasta. GETS on siis Global Education Technology Summit.

Olen mukana paneelissa "Building a world class education system" ja minulta on pyydetty 15-20 minuutin esitys Suomen näkökulmasta. No, sen sijaan että pyydän opetusministeriöstä lausuntoa, ajattelin kysyä teiltä, hyvät Sometulaiset. Eli mitä terveisiä lähettäisitte maailmalle?

Erityisesti kiinnostavat seuraavat asiat:

1. Mikä tekee Suomen koulutusjärjestelmästä niin hyvän?
2. Mikä on teknologian rooli kouluissa nyt?
3. Mitkä ovat tärkeitä kehityskohteita ja haasteita? Mikä rooli teknologialla on niissä?

▶ Vastaa tähän

Vastaukset tähän keskusteluun

Permalink Vastannut Juha 24. kesäkuu 2010 08:29: Vastaukset ;-)

1. Olen kuullut jonkun sanovan, että hyvien? Pisa-tulosten takana on se seikka, että suomalaiset opettajat saavat vielä oppilaansa tarttumaan kynään. Toisin sanoen tärkeintä on liike eli tekeminen ei niinkään se mitä tehdään ja millä välineillä. Mielestäni siis tietotekniikan käytöllä, ainakaan nykysysteemillä ei peruskouluissa saavuteta paljoakaan, mutta sillä saattaa olla välillisiä vaikutuksia, varmaan myös negatiivisia, opettajien motivaatioon ja innostuneisuuteen.

2. On olemassa monia kouluja, joissa on paljon hyviä ja onnistuneita tapoja käyttää tietotekniikkaa ja teknologiaa oppimisen edistämisessä, mutta nämä käytänteet eivät siirry mihinkään (esim. Kankaanranta, Sites-tutkimus).

3. Yhteisöllisyyden luominen, ts. että oppilaat ja opettajat ovat ihmisiä toisilleen. Ilman oikeutta olla oma itsensä millään opilla ei ole mitään merkitystä. Esim. erään tutkimuksen mukaan verkko-opetusta ja lähiopetusta sekoittaen saadaan aikaan parempaa yhteisöllisyyttä kuin kummallakaan opetustavalla yksinään.; ▶ Vastaa tähän

Permalink Vastannut Kari Rajala 28. kesäkuu 2010 10:13: 1. Usein jo todettu asia on se, että suomalaisilla opettajilla on yliopistotutkinto. Opettajaksi opiskelemaan myös hakeudutaan, mikä nostaa valittujen tasoa. Hyvyyttä on myös peruskoulu eli meillä ei ole rinnakkaiskoulujärjestelmää (vrt. esim. Iso-Britannia). On tärkeää pienelle kansakunnalle, että kaikilla lapsilla perheen varallisuudesta tai tuloista huolimatta on mahdollista saada yhtä hyvä peruskoulutus ja mahdollista edetä opiskelemaan yliopistoissa. Siitä sitten päästään tämän kohdan alkuun eli on syntynyt positiivinen kehä.

Koululaitos nauttii myös aika hyvää arvostusta. Tosin MTV3 aloitti ja Helsingin Sanomat lähti mukaan sensaatiotyyppiseen brittityyppiseen lukioiden rankkaamiseen ja siltä osin haluavat olla romuttamassa hyvin toimivaa lukiokoulutusta.

Hyvää on tietysti opettajien autonomia - toisaalta siinä on oma ongelmansa, mistä seuraavassa.

2. Sen rooli on melko vähäinen. Tässä on opettajankoulutuksen heikkous. Tässä on myös suurin eriarvoisuus kuntien ja koulujen välillä. Koulujen varustelutaso on hyvin epätasa-arvoinen. Kuntatalous on tiukoilla ja säästöjä haetaan aina ensimmäisenä kouluista. Onkin mielenkiintoista, että kuntalaiset arvostavat koulua palveluna, mutta kunnalliset päättäjät eivät arvosta.

Opettajien taitotaso on hyvin epätasainen. Tässä on sitten se autonomian kääntöpuoli - voi olla myös kehittämättä itseään. Pakolliset vesot eivät auta, jos ei halua oppia. Oppiminen lähtee halusta - niin oppilailla, opiskelijoilla kuin opettajilla.

3. Teknologian käyttäjäystävällisyys ja selkeän lisäarvon saaminen kouluille ja opetukseen. Erilaisia oppimisympäristöjä ja hankkeita viedään eteenpäin nokialaisittain insinöörimäisesti eli mietitään, mitä kaikkea hauskaa voisi keksiä ja unohdetaan käyttäjät eli opettajat ja opiskelijat. Pitäisi muistaa koko ajan kysyä, miksi opiskelija haluaisi opiskella tämän teknologian avulla? Mitä lisäarvoa tästä tulee opiskelijalle? Opettajilta ei perinteisesti ole muutenkaan kysytty, mutta olisiko siinä kuitenkin järkeä.
Tiivistettynä: Suurin haaste on huomioida teknologian käyttäjät. Sen on esim. Nokia unohtanut ja se sama tuntuu uhohtuvan näissä oppimisteknologia-asioissa Suomessa. Nokia on jo saanut huomata, mitä siitä seuraa...; ▶ Vastaa tähän

Permalink Vastannut Marjatta Herrala 6. heinäkuu 2010 13:17: Hei,
1.
Mielestäni avainasemassa on suomen kieli, jossa esimerkiksi substantiivin, adjektiivin ja verbin pystyy kuka vaan tunnistamaan hetkessä. Ts. koukeroisimmankin koekysymyksen pystyy analysoimaan ainakin tässä suhteessa. (Vrt. englanti, jossa nämä kolme sanaluokkaa voivat näyttää prikulleen samalta.) Lisäksi monet oleelliset termit on käännetty kunnolla suomeksi. Matematiikan opettajana voisin kuvitella, että yhdensuuntaisuusperuslause on helpompi muistaa kuin parallelliaksiooma. Samoin kerroin sanoo, mistä on kysymys, kun taas koefficientti on enemmän munkkilatinaa.
2.
Vastaan vain oman kouluni näkökulmasta. Meillä kansanopistossa on pitkään opetettu tietojenkäsittyelyä. Viime vuosina ammattitutkintoja varten valmistavat koulutukset ovat olleet suurimmassa suosiossa. Sitä ennen Tieken A- ja AB-ajokorttitutkinnot vetivät eniten osallistujia.
Olen hankkinut opettajakokemusta Perus- ja lisäopetuksen linjalla, joka on kyppiluokka. Meillä on ollut tietokoneet ainakin jossakin roolissa jo yli 20 vuotta. Tällä hetkellä tietokoneluokkia on 2, joista uudempi palvelee ammattitutkintoon valmistautuvia.
Vimme talvena 10-luokilla painopistealueena oli Wordin ja Excelin käyttö. Lähestyime A-ajokortin tasoa tietojenkäsittelyn tunneilla. Opiskelijat palauttivat työnsä Moodleen. Muissa aineissa on käytetty tietokoneluokkaa tilanteen mukaan. Luokan varaaminen on ollut käytössä.
Teknologian rooli kasvaa. Osaako tuntitilanteessa opettaja aina sanoa, saiko opiskelija oikean vastauksensa selainohjelmalla kännykästään vai omasta muististaan?
Teknologian rooli on opettajan valitsemista metodeistakin johtuen välillä suurempi ja välillä pienempi. Itse olen käyttänyt myös oppikirjatonta menetelmää atk:lla vahvistettuna.
3.
Olen siinä määrin ikärajoitteinen (=62v), että haluan vain korostaa opiskelijoiden kohtaamista omana itsenään puolin ja toisin. Tästä taisi ensimmäinen vastaaja kertoa selkeästi. Teknologian rooli voisi mielestäni tulla esiin vaikkapa siinä, että erilaisia verkon yli tapahtuvia koulutuksia voisi hyvin terästää lähijaksoilla. Näitä voisi sitten puolestaan järjestää kansanopistoissa, joissa on valmiina opiskelijoiden asunnot, ruoka ja atk-luokat, niin että kallista lähijakson aikaa ei tarvitse tuhlata näihin perusasioihin. Usein verkon yli opiskeltaessa alkuvaiheessa moni jää pois hyvistä tutoroinneista huolimatta. Tehokas lähijakso alkuvaiheessa voisi poimia mahdolliset pudokkaat mukaan.

Hyvää matkaa!; ▶ Vastaa tähän

Permalink Vastannut Tarmo Toikkanen 17. heinäkuu 2010 07:25: Kiitokset kommenteista, joita tuli tämän foorumin lisäksi suoraan sähköpostitsekin. Sain pyöriteltyä tällaisen 15 minuutin alustuksen Suomen koulutusjärjestelmästä: http://slidesha.re/cbipqi. Jos olette jostain eri mieltä, kuulisin siitä mielelläni joko tässä foorumissa tai slidesharessa kommentteina. Yleisössä ainakin tykättiin ja saatiin paljon uutta pohdittavaa.; ▶ Vastaa tähän